Elämä se vaan vilahtaa silmien edestä.. Jouda edes koskaan näpyttelemään tuntojaan..
Pikkuveli sai nimen, juhlat olivat mukavat ja suuremmilta kriiseiltä vältyttiin. Homma vedettiin läpi tuttuun tapaan rennoin rantein ihan turhaa stressiä.
Elämä kahden pikkumiehen kanssa on aika kivaa. Pikkuveli on tähän asti ollut hyvinkin tyytyväistä sorttia. Tosin hereillä ollessaan hän on jopa pelottavan vilkas.. huuhuh, saapa nähdä millanen viikari tyypistä kehittyy.
Syksykin alkaa olla synkeimmillään, luojan kiitos vielä ei silti ole havaittavissa minkäänlaista kaamosmasennusta tässä huushollista. Kynttilöitä olen sentään muistanut käryyttää.
Huomenna on isänpäivä. Kakkua en leivo, viime viikon ristiäisten mässäysällötys sai meikäläisen ryhtymään herkku-lakkoon jouluun saakka. Isimies saa tyytyä tuplakuorrutteisiin donitseihin.
Alkaa olemaan vieroitusoireita kaikenmaailman sokerihiilarirasva-hötöstä. Täytynee keskittää ajatukset muihin asioihin ja mennä rakentamaan isovelin kanssa palikoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti